ISLAND OF ILLUSIONS -series (2011-2012)
Santorini (Thira), The Cyclades / Kykladien saaristo Location / Paikka: 36.4N, 25.4E
Elevation / Korkeus: 564 m
Santorini is called an island that forgot
Greece's debt crisis. Yet its harmful effects to the residents’ livelhoods of
the island are difficult to avoid, during the low tourist season in particular.
Life seems to continue normally in the island, and customers of the luxus hotels
can enjoy the dreamlike panorama. Serenity and time-stopping condition is,
however, illusion at the surface: Santorini’s white buildings are hanging on
the caldera edge of an active volcano, also which can be perceived as a
metaphor for the fragile economic situation. On the other side of the island,
traditional cave houses built in volcanic ash, and terrace plantations remind
us of the resiliency among the local population in harsh environmental
circumstances. Decrease in tourism may have at least one advantage; the slowing
down of uncontrolled tourist centers development. This in turn, may give space
and time for ecologically sustainable building and living based on vernacular
architecture.
In Finnish:
Santorinia kutsutaan saareksi, joka unohti Kreikan velkakriisin.
Sen haitallisia vaikutuksia saaren asukkaiden toimeentuloon on kuitenkin vaikea pitää poissa varsinkin matalan turistisesongin aikana. Elämä saarella näyttää jatkuvan entiseen tapaan ja luksushotellien asiakkaat saavat nauttia unenomaisesta panoraamasta. Tyyneys ja ajan pysähtymisen olotila on kuitenkin pintapuolista illuusiota. Santorinin valkoiset rakennukset roikkuvat aktiivisen tulivuoren kraatterin reunalla, mikä voidaan myös nähdä metaforana hauraalle taloudelliselle tilanteelle. Saaren toisella puolen tulivuorituhkaan rakennetut perinteiset luola-asumukset ja terassiviljelmät vulkaanisessa maaperässä muistuttavat saaren väestön resilienssistä vaikeissakin ympäristöolosuhteissa. Turismin vähentymisellä voi olla ainakin yksi etu, sillä sen myötä hiljenee myös saaren hallitsematon turistikeskusten rakentaminen. Se puolestaan voi antaa lisää tilaa ja aikaa kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle ja elämiselle perustuen paikalliseen rakentamisperinteeseen.
Tässä valokuvaprojektissa pyrin
valottamaan suositun turistikohteen vähemmälle huomiolle jääviä elementtejä,
yhdistämällä katuvalokuvausta arkkitehtoniseen valokuvaukseen.Hanke
koostuu 25 valokuvasta, digitaalisesta vedoksesta (2012) kooltaan 50x40cm –
60x80cm.
CITYSCAPES & SKYLINES - series (2011)
-01.jpg "On the Roof of Metropolitan") |
A photograph of a Metropolis represents a time gate, through which we can look into the past, present and future. Future metropolises are found from the contemporary global South. There the architects’ wildest daydreams could have freely manifested as futuristic structures, often without any connection to the surrounding reality and space. At the same time the poor strata of the population generate alternative urban reality as informal cities, challenging the formal, modern urban development. Since metropolises also imitate each other, a street walker may have difficulties to perceive his/her location in terms of time and space. Hence sometimes it is necessary to ascend to the top of a Metropolis to see the city silhouette, and the bigger picture of one’s location.
In Finnish:
Metropolin kuva edustaa aikaporttia, jonka kautta pääsemme katsomaan menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Tulevaisuuden metropolit löytyvät nykypäivän Etelästä. Siellä arkkitehtien hurjimmatkin päiväunet ovat saaneet manifestoitua vapaasti futuristisina rakenteina, usein ilman kytkentää ympäröivään todellisuuteen ja tilaan. Samanaikaisesti köyhälistö muodostaa omaa vaihtoehtoista kaupunkitodellisuuttaan informaaleina kaupunkialueina, mikä haastaa virallista, modernia kaupunkikehitystä. Metropolit myös imitoivat toisiaan, jolloin kadullakulkijan voi olla vaikea hahmottaa, missä ajassa tai paikassa hän kulloinkin on. Joskus onkin tarpeen nousta katolle katsomaan kaupunkisiluettia ja nähdä laajempi kuva sijainnistaan.
